Lainaus uutisesta:
Arto Loukasmäki
15.9. 15:33
Puolangan Osmankajärveä on kunnostettu asukkaiden ja mökkiläisten yhteisponnistuksena. Järveltä virtaavan Kongasjoen niskalle on rakennettu pohjapato, joka estää vedenpinnan laskun haitallisen alhaiseksi. Pohjapato turvaa jatkossa veden laadun, kalakannan säilymisen ja järven virkistyskäytön.
Viime talvena alkaneet rakennustyöt ovat nyt valmistuneet, ja pato näyttää toimivan hyvin. Veden pinta on tällä hetkellä kymmenkunta senttiä keskiveden korkeuden yläpuolella ja se on olosuhteisiin nähden normaali.
– Pohjapato toimii suunnitelmien ja odotusten mukaan. Vuosi sitten veden pinta oli 35 senttiä alempana, eli aika iso ero on tapahtunut padon valmistumisen jälkeen, kertoo Juhani Hautala. Hän on yksi puuhamiehistä ja mökkiläisistä.
Pohjapadon rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun vuonna 2013 mökkiläiset huomasivat kevättulvien jälkeen järven pinnan laskevan yllättävän alas. Muutaman vuoden ajan tilannetta seurattiin ja se aiheutti ongelmia järvellä liikkumiseen. Myös laiturit jäivät kuiville.
Tilannetta selviteltiin ja ilmeni, että uittojen päätyttyä jokiniskat olivat jääneet entisöimättä. Lisäksi Kongasjoen niskaan oli kaivettu virtaavaan veteen lisäkanavia.
– Yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa päädyimme siihen, että jokiniska tulisi entisöidä, jotta järvi saadaan takaisin luonnolliseen veden pintaan. Projekti pantiin liikkeelle vuonna 2019, kun tehtiin ensin suunnitelmat sadan mökkiläisen kanssa, sanoo toinen puuhamies ja mökkiläinen Paavo Moilanen.
Lupahakemusten ja rahoituspäätösten jälkeen padon rakentaminen aloitettiin viime talvena, sillä kulkuyhteydet padolle olivat sellaiset, ettei sinne kesällä pystytty kuljettamaan tarvittavaa maa-ainesta.
– Meillä oli auki raskasta kalustoa kantava routapohjainen talvitie ja saatiin työt käyntiin maaliskuussa. Nyt tie on kunnostettu myös kesällä ajettavaksi ja padolle pääsee jopa henkilöautolla, kertoo Juhani Hautala.
Pohjapadolle tuli hintaa 126 000 euroa, josta 85 prosenttia katettiin Ely-keskuksen tuella. Loput rahoituksesta saatiin hoidettua tukijoiden ja ranta-asukkaiden toimesta.
Patohanketta ja sen kuntoa sekä toimivuutta seurataan vielä viiden vuoden ajan erilaisilla mittauksilla.